Säännöt


1 § Nimi, kotipaikka, perustamisaika

Yhdistyksen nimi on Swimming Club Rovaniemi

Yhdistyksen kotipaikka on Rovaniemen kaupunki, Lapin läänissä.

Yhdistys on perustettu toukokuun 18. päivänä vuonna 2006 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran toiminta-alueena on Rovaniemi.

2 § Seuran tarkoitus

Seuran tarkoituksena on edistää uintiliikuntaa sekä uimataitoa ja muuta niihin liittyvää kansalaistoimintaa seuran toiminta-alueella siten, että erilaisista lähtökohdista olevilla henkilöillä on mahdollisuus harrastaa kunto- ja terveysliikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua tai liikuntaan liittyvää yhdistystoimintaa edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

3 § Tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoitustaan seura toteuttaa:

1. Tarjoamalla jäsenilleen:

- uintiurheilun kurssi-, harjoitus-, valmennus-, kilpailu- ja koulutustoimintaa

-kunto- ja terveysliikuntaa

- liikuntatoimintaa eri ikäryhmille ja toimintakyvyltään erilaisille ihmisille

- tiedotus- ja suhdetoimintaa.

2. Kiinnittämällä ehdotuksilla, anomuksilla ja aloitteilla viran­omaisten ja muiden yhteisöjen huomiota uintiliikuntakysymyksiin ja uinnin olosuhteisiin sekä vaikuttamalla omatoimisesti lii­kun­nan kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hank­ki­mi­seen ja hoitamiseen.

3. Harjoittamalla julkaisutoimintaa.

4. Edistämällä liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemalla kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.

Toimintansa tukemiseksi seura voi

- ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta

- hankkia varoja järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia jakioski jabingotoimintaa sekä välittäen jäsenilleen voittoa tavoittelematta liikuntapalveluja, urheiluvälineitä ja -asusteita.

4 § Seuran jäsenyys muissa järjestöissä

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

5 § Jäsenet

Seuran jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä, kannattajajäseniä, kunniajäseniä tai kunniapuheenjohtaja. Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yksityishenkilö, joka hyväksyy seuran tarkoituksen ja säännöt ja on maksanut seuran vuosikokouksen päättämän jäsenmaksun. Varsinaiset jäsenet hyväksyy hallitus.

Kannattajajäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä on puhe-, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua hallituksen esityksestä henkilön, joka on erittäin merkittäväksi edistänyt Rovaniemeläistä uimatoimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.

Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.

6 § Seurasta eroaminen

Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.

Jäsen katsotaan eronneeksi seurasta, jos jäsen on jättänyt 6 kk:n ajan eräpäivästä jäsenmaksunsa maksamatta.

7 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet

Hallitus voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta, muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, toimii vastoin seuran tarkoitusta, toimii törkeästi vastoin urheilun eettisiä periaatteita tai aiheuttaa huomattavaa haittaa seuran toiminnalle.

Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä. Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä.

Dopingrikkomuksia ovat:

  • Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä
  • Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys
  • Kieltäytyminen dopingtestistä
  • Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti
  • Dopingtestin manipulointi
  • Dopingaineiden hallussapito
  • Dopingaineiden ja – menetelmien levittäminen
  • Dopingin edistäminen

Dopingrikkomuksesta voidaan määrätä seuraamuksena:

  • Kilpailutuloksen mitätöinti
  • Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen
  • Urheilun toimintakielto
  • Kirjallinen varoitus

Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle.

Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on:

  • Urheilulle vieraiden aineiden käyttö
  • Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen
  • Julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena
  • Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin
  • Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa
  • Väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntökikkailu

Urheiluhuijaus

  • Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
  • Tuloksista etukäteen sopiminen

Vedonlyönti

  • Vedonlyönti omasta kilpailusta

Lahjonta

  • Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi


Sukupuolinen häirintä

Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin liiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden toimintakielto. Hallitus päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä.

Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemmanasteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla. Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty kirjatussa kirjeessä asianomaiselle. Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

8 § Liittymis-, jäsen- ja harjoitusmaksut

Varsinaisilta jäseniltä kannettavien jäsenmaksujen, sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain seuran syyskokous. Seuran ohjattuun valmennus- ja harrastustoimintaan osallistuvien jäsenten kausiharjoitusmaksut määrää hallitus. harjoitusmaksut ovat kausiperusteisia (syys-, kevät- ja kesäharjoituskausi) ja ovat maksettava hallituksen määräämään eräpäivään mennessä.

Hallituksella on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos hän on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita palveluksia. Ainaisjäsen ei maksa jäsenmaksua. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja.

9 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään tammi-huhtikuussa ja syyskokous syys-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus.

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta ilmoituksena seuran kotisivuilla ja seuran ilmoitustaululla.

10 § Kevät- ja syyskokous
Kevätkokouksen asiat

1. Avataan kokous

2. Valitaan kokoukselle

a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) ääntenlaskijat

3. Todetaan läsnä olevat äänioikeutetut jäsenet

4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5. Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

8. Päätetään kokous
Syyskokouksen asiat

1. Avataan kokous

2. Valitaan kokoukselle

a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) ääntenlaskijat

3. Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet

4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5. Päätetään mitkä liikunta- ja urheilulajit ovat seuran ohjelmassa tulevana toimikautena

6. Päätetään jäsenyydestä muissa järjestöissä ja yhteisöissä

7. Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus

8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio

9. Valitaan jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja.

10. Valitaan hallituksen muut jäsenet ja varajäsenet.

11. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja vastaava määrä varatilintarkastajia

12. Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä

13. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

14. Päätetään kokous

Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 14 päivää ennen kokousta.

11 § Seuran ylimääräinen kokous

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran ääni­oikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen.

Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.

12 § Pöytäkirja

Seuran, sen hallituksen, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava. Hallituksen, jaostojen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraa­vassa kokouksessa.

13 § Äänestys

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.

Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoista vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla sekä ainaisjäsenellä, kannattajajäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

14 § Seuran hallinto

Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 4-10 jäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen jäsenenä ei voi olla seuran päätoiminen työntekijä.


Hallituksen tehtävänä on erityisesti

1. Toteuttaa seuran kokouksen päätökset

2. Johtaa ja kehittää seuran toimintaa

3. Valita tarvittavat jaostot, valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat

4. Vastata seuran taloudesta

5. Pitää jäsenluetteloa

6. Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös

7. Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten

8. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa

9. Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista

10. Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan

11. Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä

12. Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii

13. Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

15 § Tilivuosi

Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

16 § Nimenkirjoittajat

Seuran nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja kaksi aina yhdessä. Hallitus voi myöntää nimenkirjoitusoikeuden hallituksen jäsenen tai seuran toimihenkilön kirjoittamaan nimen yksin tai yhdessä jonkun toisen nimenkirjoittajan kanssa.

17 § Jaostot

Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran hallitus vahvistaa jaoston tekemät oikeustoimet.

18 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päätetään kahdessa vähintään kahden viikon välein pidettävässä seuran kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

19 § Seuran purkaminen

Seuran purkamisesta päätetään kahdessa vähintään kahden viikon välein pidettävässä seuran kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.

20 § Seuran varojen luovuttaminen

Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt. Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.